Aktiopohjaisen ohjelmoinnin tukiryhmä

Ryhmän olemassaolon tarkoitus ja projektin suuntaviivat

Takaisin etusivulle







Elävyysperiaate

Aktiopohjainen ohjelmointi on taito. Se elää täsmälleen niin kauan kuin on joku, joka käyttää sitä päivittäisessä työssään, kehittää sitä vastaamaan paremmin työn vaatimuksia ja opettaa tuleviakin sukupolvia käyttämään sitä.

Miksi vaivautua?

Järjestelmä- ja erityisesti ohjelmistokehityksessä vaikuttavissa trendeissä korostuu, että järjestelmät ovat hajautettuja, dynaamisia, rinnakkaisia ja vuorovaikutteisia ja että laatu tarkoittaa järjestelmän tarkoituksenmukaisuutta ja sen kykyä tuottaa lisäarvoa käyttäjälleen. Tästä seuraa, että mallinnusformalismissa tulee vähintäänkin olla luonteva ja yksinkertainen tapa esittää vuorovaikutusta.

Valitettavasti nyt käytössä olevissa ohjelmointikielissä vuorovaikutusta ei pysty kuvaamaan suoraan, vaan sen joutuu rakentamaan hyvin alhaisen abstraktiotason primitiivien avulla. Tarkoituksena onkin rakentaa toiminnan kuvaamisessa käytettyjen mallinnusformalismien ja laskentayksiköiden käyttämän konekielen välille silta, jota pitkin kulkemalla järjestelmäkehityksen vaatima työmäärä ja aika vähenevät nykyisestä.

Ja kyky kehittää järjestelmiä aikaisempaa laadukkaammiksi, nopeammin ja pienemmällä työmäärällä on sitä kipeästi kaivattua kilpailukykyä. Se hyödyttää paitsi yrityksiä myös yhteiskuntaa sekä verojen kerääjänä että järjestelmien käyttäjänä.





















Yhteisö

Aktiopohjaista ohjelmointi kehittävä yhteisö on avoin ja kaikki aiheesta ja sen seurannaisvaikutuksista kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan.

Mahdollistaminen

Nyky-yhteiskunnan byrokratian keskellä omaehtoisen työskentelyn tukeminen ei ole triviaalia eikä ilmaista, mutta pari kevyttä ja kohtuuhintaista vaihtoehtoa on olemassa:

  • Anna palkollisesi käyttää työaikaa aktiopohjaisen ohjelmoinnin opetteluun ja kehittämiseen.
  • Tilaa yhdeltä tai useammalta hankkeessa mukana olevalta lasku, jotta he voivat laskuttaa tekemästään työstä valintansa mukaan joko oman yrityksensä, laskutuspalvelun tai vuokratyöfirman kautta.

Akateeminen tutkimushanke ei sovellu näin pitkäkestoisen ja monimuotoisen hankkeen toteutustavaksi. Se on päämääräämme ajatellen aivan liian lyhytkestoinen, hidas ja byrokraattinen tapa tehdä asioita. Toki erillisiä ja tarkasti rajattuja osia, kuten aktioprosessori, kannattaa toteuttaa tutkimushankkeina. Tulevaisuudessa esimerkiksi osuuskunta, joka hallinnoisi rakennettavia artefakteja ja palkkaisi yhteisön keskeisiä jäseniä työntekijöikseen, olisi ideaalinen vaihtoeho hankkeen tukiorganisaatioksi.